keskiviikko 11. marraskuuta 2009
tiistai 3. marraskuuta 2009
Päiväkirjoista
Viime kirjoituskerrasta on vierähtänyt luvattoman paljon aikaa. Jo kesällä mietin moneen otteeseen, että minun pitäisi ehkä taas kirjoittaa, mutten kuitenkaan saanut tätä aikaiseksi.
Jo pienestä pitäen päiväkirjaan kirjoittaminen on ollut ylivoimaisen hankalaa. Välillä olen innostunut siitä, ja kirjoittanut todella pitkiä tekstejä, tosin tämä innostus on rajoittunut maksimissaan kolmeen päivään. On tavallaan aika sääli, että en ole kirjannut elämäni tärkeitä tapahtumia mihinkään muistiin, vaan joudun luottamaan muistikuviini pääni sisällä. Pienen Iitan kirjoittamia tarinoita elämän käänteistä olisi varmasti hauska lukea.
Johonkin päiväkirjaan kirjoitin muun muassa silloin hyvin tärkeältä tuntuvan kuvauksen huoneeni ikkunasta näkyvistä puiden oksista, ja erityisesti niiden muodostamista kuvioista. Naurattaa lukea, että joskus kirjoitin niin innokkaasti, että muistinpa mainita päiväkirjamerkinnässäni katsoneeni Kauniit ja Rohkeat, pesseeni hampaani ja mentyäni sänkyyn lukemaan kirjaa. Tässä järjestyksessä. Ai niin tosiaan, ja sitten nukahtaneeni. :D Nykyään merkinnät saattaisivat olla melkoisen erilaisia.
Luulen, että nykyään kirjoittaisin päiväkirjalleni asioista, jotka ovat tärkeitä, jotka painavat mieltä, jotka ilahduttavat, joilla on merkitystä. Nyt tarkoitan nimenomaan vain omille silmilleni tarkoitettavaa, vaikkapa kiiltokuvin koristeltua päiväkirjaa. Blogiin kirjoitettavat asiat täytyy rajata paljon tarkemmin, onhan se tarkoitettu muidenkin luettavaksi. :)
Seuraavan kerran kun pääsen Myllykoskella käymään, kaivan esille pienen punaisen, kangaspäällysteisen ja kiiltokuvin koristellun päiväkirjani, ja uppoudun 10-vuotiaan itseni syvimpiin ajatuksiin - ainakin kolmen päivän ajalta. Hihi!
-Ii
Jo pienestä pitäen päiväkirjaan kirjoittaminen on ollut ylivoimaisen hankalaa. Välillä olen innostunut siitä, ja kirjoittanut todella pitkiä tekstejä, tosin tämä innostus on rajoittunut maksimissaan kolmeen päivään. On tavallaan aika sääli, että en ole kirjannut elämäni tärkeitä tapahtumia mihinkään muistiin, vaan joudun luottamaan muistikuviini pääni sisällä. Pienen Iitan kirjoittamia tarinoita elämän käänteistä olisi varmasti hauska lukea.
Johonkin päiväkirjaan kirjoitin muun muassa silloin hyvin tärkeältä tuntuvan kuvauksen huoneeni ikkunasta näkyvistä puiden oksista, ja erityisesti niiden muodostamista kuvioista. Naurattaa lukea, että joskus kirjoitin niin innokkaasti, että muistinpa mainita päiväkirjamerkinnässäni katsoneeni Kauniit ja Rohkeat, pesseeni hampaani ja mentyäni sänkyyn lukemaan kirjaa. Tässä järjestyksessä. Ai niin tosiaan, ja sitten nukahtaneeni. :D Nykyään merkinnät saattaisivat olla melkoisen erilaisia.
Luulen, että nykyään kirjoittaisin päiväkirjalleni asioista, jotka ovat tärkeitä, jotka painavat mieltä, jotka ilahduttavat, joilla on merkitystä. Nyt tarkoitan nimenomaan vain omille silmilleni tarkoitettavaa, vaikkapa kiiltokuvin koristeltua päiväkirjaa. Blogiin kirjoitettavat asiat täytyy rajata paljon tarkemmin, onhan se tarkoitettu muidenkin luettavaksi. :)
Seuraavan kerran kun pääsen Myllykoskella käymään, kaivan esille pienen punaisen, kangaspäällysteisen ja kiiltokuvin koristellun päiväkirjani, ja uppoudun 10-vuotiaan itseni syvimpiin ajatuksiin - ainakin kolmen päivän ajalta. Hihi!
-Ii
perjantai 8. toukokuuta 2009
Kevät
Kevät on täällä. Ja ihan kohta kesä. :)
On ihana katsella keittiön ikkunasta ulos, kun koivuissa on jo lehdet. Nyt on ollut jo niin monta lämmintä päivää putkeen että tähän alkaa jo tottua. Mutta onneksi (?) Suomen kesä ihan varmasti kuitenkin näyttää vielä kyntensä, ja eipä aikaakaan, kun sataa räntää tms. Sitä odotellessa..
Speksit meni ihan mahtavasti! Saatiin ihan mielettömästi positiivisia kommentteja. Ja kiertueilla oli mahtavaa, tutustuin niin moneen ihanaan ihmiseenkin! Käytiin näyttämässä itseämme Helsingin lisäksi Oulussa, Vaasassa, Tampereelle, Jyväskylässä ja Turussa, ja kaikkialla oli mahtava meno. Yleisöt toki oli erilaisia, mutta meillä oli kivaa. Ja uskoisin, että yleisökin tais viihtyä, ainakin rektioista päätellen. :) Kiertueilla tuli kaikenlaisia hauskoja muistoja. Oli ihan mahtavaa kävellä esimerkiksi Turun keskustassa paplarit päällä ja näyttämömaskit naamassa. Hmm, pakko kai se on ensi vuonnakin jollain tavalla olla speksissä mukana. :)
Nyt on killan tapahtumatkin tämän kevään osalta ohi.. On ollut tosi kivaa, mut on kyllä ollut tosi rankkaakin. Ei niinkään työmäärän vaan enemmänkin muiden juttujen takia. Oon ehkä tainnu vaan odottaa liikaa tältä. Tai jotain.
Tää kevät on ollut taas aika erilainen vaihe mun elämässä verrattuna aikasempiin. Kovasti oon oppinu itsestäni, ja todella yllättynyt joistain asioista, jotka oon itsestäni löytäny. :) Ja kaikkia ihaniakin juttuja on ollut. Kauheesti kaikenlaista on tapahtunut nyt alkuvuonna, kalenteri on tursunut erilaisia tapahtumia ja kivoja juttuja, se vaan vähän harmittaa, että jotkut on joutunut jättämään väliin päällekkäisyyksien vuoksi. Oon koko alkuvuoden aikana ehtiny esimerkiksi käydä vaan kerran kotikotonakin. Pitäis varmaa vähän skarpata. :) Mut juhannuksena nyt sit ainaki näkee perhettä ja tuttuja. Ihanaihana vanha kunnon juhannus meiän mökillä. Ei juhannus ees tunnu muualla juhannukselta!
Kello on taas jo yli puolen yön, ja huomenna (tänään) on töitä. Taidan siirtyä tuonne huoneen toiselle puolelle, käpertyä sänkyyn lukemaan hetkeksi hyvää kirjaa, ja sitten huomaamatta siirtyä höyhensaarille. <3 Zzzzzzz...
On ihana katsella keittiön ikkunasta ulos, kun koivuissa on jo lehdet. Nyt on ollut jo niin monta lämmintä päivää putkeen että tähän alkaa jo tottua. Mutta onneksi (?) Suomen kesä ihan varmasti kuitenkin näyttää vielä kyntensä, ja eipä aikaakaan, kun sataa räntää tms. Sitä odotellessa..
Speksit meni ihan mahtavasti! Saatiin ihan mielettömästi positiivisia kommentteja. Ja kiertueilla oli mahtavaa, tutustuin niin moneen ihanaan ihmiseenkin! Käytiin näyttämässä itseämme Helsingin lisäksi Oulussa, Vaasassa, Tampereelle, Jyväskylässä ja Turussa, ja kaikkialla oli mahtava meno. Yleisöt toki oli erilaisia, mutta meillä oli kivaa. Ja uskoisin, että yleisökin tais viihtyä, ainakin rektioista päätellen. :) Kiertueilla tuli kaikenlaisia hauskoja muistoja. Oli ihan mahtavaa kävellä esimerkiksi Turun keskustassa paplarit päällä ja näyttämömaskit naamassa. Hmm, pakko kai se on ensi vuonnakin jollain tavalla olla speksissä mukana. :)
Nyt on killan tapahtumatkin tämän kevään osalta ohi.. On ollut tosi kivaa, mut on kyllä ollut tosi rankkaakin. Ei niinkään työmäärän vaan enemmänkin muiden juttujen takia. Oon ehkä tainnu vaan odottaa liikaa tältä. Tai jotain.
Tää kevät on ollut taas aika erilainen vaihe mun elämässä verrattuna aikasempiin. Kovasti oon oppinu itsestäni, ja todella yllättynyt joistain asioista, jotka oon itsestäni löytäny. :) Ja kaikkia ihaniakin juttuja on ollut. Kauheesti kaikenlaista on tapahtunut nyt alkuvuonna, kalenteri on tursunut erilaisia tapahtumia ja kivoja juttuja, se vaan vähän harmittaa, että jotkut on joutunut jättämään väliin päällekkäisyyksien vuoksi. Oon koko alkuvuoden aikana ehtiny esimerkiksi käydä vaan kerran kotikotonakin. Pitäis varmaa vähän skarpata. :) Mut juhannuksena nyt sit ainaki näkee perhettä ja tuttuja. Ihanaihana vanha kunnon juhannus meiän mökillä. Ei juhannus ees tunnu muualla juhannukselta!
Kello on taas jo yli puolen yön, ja huomenna (tänään) on töitä. Taidan siirtyä tuonne huoneen toiselle puolelle, käpertyä sänkyyn lukemaan hetkeksi hyvää kirjaa, ja sitten huomaamatta siirtyä höyhensaarille. <3 Zzzzzzz...
torstai 19. maaliskuuta 2009
Ensi-ilta, iiiiiiks!
Tänään yleisö pääsee ensimmäistä kertaa näkemään pitkään ja hartaasti valmisteltua Teekkarispeksiä! Tämän vuoden produktio on nimeltään Nosferatu, eli vampyyritarinasta on kyse. :)
Viime aikoina olen kuluttanut lähes kaiken aikani speksin ympärillä ja on mahtavaa, että vihdoinkin saadaan toi pötkäle ulos ja yleisölle! :) Oon tutustunut mahtaviin ihmisiin speksin myötä, ja todellakin ymmärtänyt sen, miksi jotkut ihmiset pyörivät speksissä vuosi toisensa jälkeen. Kun siihen kerran lähtee mukaan, ei enää pääse eikä ees halua pois! Hiphei!
Eilinen kenraaliharjotus meni ihan putkeen, oli mahtava fiilis ja yleisö huuteli paljon omstartteja. Tänään on ensi-ilta, iiiiiiiiiiiiks! Toivottavasti yleisö huutelee paljon omsseja! :) Tuttujakin on siellä seassa jonkun verran. Can't wait!
Hehe, kylläpäs hehkutin. :D Mut ei voi mitää, oon ihan fiiliksissä. :)
Skyggeböj!
Viime aikoina olen kuluttanut lähes kaiken aikani speksin ympärillä ja on mahtavaa, että vihdoinkin saadaan toi pötkäle ulos ja yleisölle! :) Oon tutustunut mahtaviin ihmisiin speksin myötä, ja todellakin ymmärtänyt sen, miksi jotkut ihmiset pyörivät speksissä vuosi toisensa jälkeen. Kun siihen kerran lähtee mukaan, ei enää pääse eikä ees halua pois! Hiphei!
Eilinen kenraaliharjotus meni ihan putkeen, oli mahtava fiilis ja yleisö huuteli paljon omstartteja. Tänään on ensi-ilta, iiiiiiiiiiiiks! Toivottavasti yleisö huutelee paljon omsseja! :) Tuttujakin on siellä seassa jonkun verran. Can't wait!
Hehe, kylläpäs hehkutin. :D Mut ei voi mitää, oon ihan fiiliksissä. :)
Skyggeböj!
lauantai 7. maaliskuuta 2009
torstai 26. helmikuuta 2009
Rapakunto
Kävin tänään pelaamassa lentopalloa. Viimeksi oon tainnut palloon koskea tosiaan, kun viime kausi päättyi, eli melkein vuosi sitten. Sen kyllä huomas. :D Ei mennyt ihan putkeen, mut oli kyl kovin hauskaa.
Senkin huomasin, että oon kyllä ihan surkeassa kunnossa.. Osittain tähän varmasti vaikuttaa sekin, että oon ollut viikon kipeenä, ja sitä ennen juhlinut puoltoista viikkoa putkeen, eli ei välttämättä elimistö oo ihan normaalitilassaan. Mut osa menee kyllä ihan puhtaasti huonon kunnon piikkiin, pakko se on vaan myöntää.
Ihan kauhee ikävä lentistä, ens kaudeks on kyllä pakko löytää joku joukkue, vaikkapa 2-sarjaa. :) Mikään laji ei oo tuntunu noin omalta, vaikka kaikenlaista oon ehtinytkin tekemään ja kokeilemaan. Myllykoskella asuessa lentiksen pelaaminen oli vaan jotenki paljon helpompaa ku ei ollu näin kauheesti kaikkea muuta ja treeneihin pääs kätevästi vartin ajomatkalla. :) Ja treenejä oli joka päivä!
Oon kauheen huono käymään lenkillä tai salilla tai harrastamaan muita vastaavia liikunnan muotoja. Sen sijaan pallopelit on mun juttu! Kun pelaan jotain, en ees huomaa, että liikun, koska tykkään siitä niin paljon. Lenkillä ollessa mulla on aina jotenki päällimmäisenä vaan mielessä et "nyt mä urheilen", ja se vaan on tylsää. Mun mielestä. Pitäis saada jotenki joku porukka kasaan, että pääsisin pelaamaan kavereiden kanssa jotain. Tai ees järjestää aikaa ja kahmasta joku kaveri pelaamaan sulkapalloa tai vaikkapa tennistä. :) Se olis mahtavaa.
Mut nyt joudun palaamaan erään epäonnisen labraselkkarin pariin. Tein sen päätelmiä vajaa valmiiksi jo kertaalleen mutta sitten onnistuin onnettomien sattumien summana hävittämään koko tiedoston. Onneksi eräs aivan ihana ihminen sai kaivettua siitä osan jostain muistitikun syövereistä poistettujen tiedostojen limbosta, joten ihan täysin alusta ei tarvi alottaa. On tossa kyllä silti valitettavasti kauheesti työtä. :S Eli seuraavaan kertaan!
Senkin huomasin, että oon kyllä ihan surkeassa kunnossa.. Osittain tähän varmasti vaikuttaa sekin, että oon ollut viikon kipeenä, ja sitä ennen juhlinut puoltoista viikkoa putkeen, eli ei välttämättä elimistö oo ihan normaalitilassaan. Mut osa menee kyllä ihan puhtaasti huonon kunnon piikkiin, pakko se on vaan myöntää.
Ihan kauhee ikävä lentistä, ens kaudeks on kyllä pakko löytää joku joukkue, vaikkapa 2-sarjaa. :) Mikään laji ei oo tuntunu noin omalta, vaikka kaikenlaista oon ehtinytkin tekemään ja kokeilemaan. Myllykoskella asuessa lentiksen pelaaminen oli vaan jotenki paljon helpompaa ku ei ollu näin kauheesti kaikkea muuta ja treeneihin pääs kätevästi vartin ajomatkalla. :) Ja treenejä oli joka päivä!
Oon kauheen huono käymään lenkillä tai salilla tai harrastamaan muita vastaavia liikunnan muotoja. Sen sijaan pallopelit on mun juttu! Kun pelaan jotain, en ees huomaa, että liikun, koska tykkään siitä niin paljon. Lenkillä ollessa mulla on aina jotenki päällimmäisenä vaan mielessä et "nyt mä urheilen", ja se vaan on tylsää. Mun mielestä. Pitäis saada jotenki joku porukka kasaan, että pääsisin pelaamaan kavereiden kanssa jotain. Tai ees järjestää aikaa ja kahmasta joku kaveri pelaamaan sulkapalloa tai vaikkapa tennistä. :) Se olis mahtavaa.
Mut nyt joudun palaamaan erään epäonnisen labraselkkarin pariin. Tein sen päätelmiä vajaa valmiiksi jo kertaalleen mutta sitten onnistuin onnettomien sattumien summana hävittämään koko tiedoston. Onneksi eräs aivan ihana ihminen sai kaivettua siitä osan jostain muistitikun syövereistä poistettujen tiedostojen limbosta, joten ihan täysin alusta ei tarvi alottaa. On tossa kyllä silti valitettavasti kauheesti työtä. :S Eli seuraavaan kertaan!
lauantai 21. helmikuuta 2009
Find a guy, who calls you beautiful instead of hot. Who calls you back when you hang up on him. Who will stay awake just to watch you sleep. Wait for the guy who kisss your forehead. Who wants to show you off to the world when you are in your sweats. Who holds your hand in front of his friends. Wait for the one who is constantly reminding you of how much he cares about you and how lucky he is to have you. Wait for the one who turns to his friends and says, ”…that’s her.”
torstai 19. helmikuuta 2009
25 asiaa elämästäni
1. Syön ihan liian vähän hedelmiä. Jostain syystä en tuu koskaan ostaneeks niitä vaik ne onki sikahyviä.
2. Tykkään pitää itseni kiireisenä, silloin saan eniten aikaan. Joskus tosin tulee pieniä väsymyksen hetkiä, mutta onneksi niistä aina selvitään. :)
3. Olen todella huono valehtelemaan. Jäisin siitä kuitenkin kiinni, joten parempi vaan puhua totta.
4. Viihdyin pienenä rakkaan ystäväni luona niin hyvin, että kieltäydyin lähtemästä kotiin. Äitini joutui tulla hakemaan minut väkisin olkapäällä kantaen. Tottakai potkin ja huusin niin paljon kuin sillä sadan metrin matkalla ehdin.
5. Toivon, etten saa samanlaisia lapsia, kuin itse olin pienenä.
6. Syntyessäni minulla oli tummanruskea tukka.
7. Olen harrastanut useita asioita ohjatusti: jalkapalloa, telinevoimistelua, yleisurheilua, bailatinoa, kuvataidetta, tennistä, pianon- ja saksofoninsoittoa, teatteria sekä lentopalloa. Pidän kaikista pallopeleistä ja kannatan koululiikuntaa.
8. Minulla on joka elämäntilanteeseeni jokin ns. tunnaribiisi, joka kuvastaa mielialojani ja tilannettani. Biisit löytyvät aina itsestään, eikä niitä tarvitse mitenkään etsiä. Kappaleita on yleensä monta yhtä aikaa, kuten nyt. Usein minulla on biisi valmiina ystävienikin elämäntilanteisiin.
9. Laulan melkein koko ajan, joko kovaan ääneen, ääneen tai sitten ihan vain pääni sisällä.
10. Minulla on kova ikävä joitain ihmisiä, joita en ole nähnyt liian pitkään aikaan. <3 Haluaisin nähdä heitä nythetijapaljon.
11. Rakastan tehdä asioita hetken mielijohteesta. Pienet yllätykset ja se, että kaikki ei ole täysin suunniteltua, tuovat parasta maustetta elämään. Carpe diem!
12. Haluaisin katsella joskus tähtiä ihan pimeässä yössä niin, että kaupunkien valot eivät häiritsisi.
13. Viime vuosi oli elämäni paras tähänastisista. Sitä edellinen vuosi oli toiseksi paras. Tuskin maltan odottaa mitä tämä vuosi tuo tullessaan jos nousu jatkuu. :)
14. Mulla on maailman ihanimmat ystävät, enkä ikinä mitenkään vois selvitä ilman niitä! Oon tosi kiitollinen siitä, että oon tutustunu näin moneen upeaan ihmiseen!
15. Tykkään kauheesti kaikista eläinten pennuista, ne vaan on niin söpöjä ja ihkuja ja lutusia.
16. Oon aina tykänny kauheesti lapsista ja ne on tykänny musta kans. Ollaan ehkä samalla tasolla. Ihan mieletöntä saada vaan leikkiä pienten lasten kanssa ja olla stressaamatta muusta. Ja lisämainintana vauvat on ihanimpia kaikista!
17. Elämäni pahimmat painajaiset liittyvät siniseen robottikissaan, pelleihin tai Hopeanuoli-sarjan Akakabuto-karhuun.
18. Mulla on unikaverina Herra Hakkarainen.
19. Pidän lukemisesta ja olenkin lukenut aika paljon kirjoja. Pidän kaikenlaisista kirjoista saduista ja lastenkirjoista dekkareihin ja jännäreihin. Kunhan ne on hyvin kirjotettu. :P
20. Haluaisin matkustaa joskus maailman ympäri ja ajaa USA:n halki autolla. On todella paljon paikkoja, jossa aion vielä käydä joskus, kunhan keksin jostain yhtä aikaa tarpeeksi aikaa ja rahaa reissuihin.
21. En usko, että kaikilla asioilla on tarkoituksensa.
22. Pidän paljon leipomisesta ja ruoanlaitosta. Varsinkin, jos joku leipoo tai laittaa ruokaa mun kanssa. Yhdessä syöminenkin on paljon kivempaa kun yksin.
23. Mau.
24. Kutian helposti ja melkeinpä ihan joka paikasta.
25. Illan viettäminen hyvässä porukassa jutustellen ja hengaillen on mun mielestä yleensä vielä kivempaa kuin ankara biletys. Tosin molempia tarvii välillä. :)
2. Tykkään pitää itseni kiireisenä, silloin saan eniten aikaan. Joskus tosin tulee pieniä väsymyksen hetkiä, mutta onneksi niistä aina selvitään. :)
3. Olen todella huono valehtelemaan. Jäisin siitä kuitenkin kiinni, joten parempi vaan puhua totta.
4. Viihdyin pienenä rakkaan ystäväni luona niin hyvin, että kieltäydyin lähtemästä kotiin. Äitini joutui tulla hakemaan minut väkisin olkapäällä kantaen. Tottakai potkin ja huusin niin paljon kuin sillä sadan metrin matkalla ehdin.
5. Toivon, etten saa samanlaisia lapsia, kuin itse olin pienenä.
6. Syntyessäni minulla oli tummanruskea tukka.
7. Olen harrastanut useita asioita ohjatusti: jalkapalloa, telinevoimistelua, yleisurheilua, bailatinoa, kuvataidetta, tennistä, pianon- ja saksofoninsoittoa, teatteria sekä lentopalloa. Pidän kaikista pallopeleistä ja kannatan koululiikuntaa.
8. Minulla on joka elämäntilanteeseeni jokin ns. tunnaribiisi, joka kuvastaa mielialojani ja tilannettani. Biisit löytyvät aina itsestään, eikä niitä tarvitse mitenkään etsiä. Kappaleita on yleensä monta yhtä aikaa, kuten nyt. Usein minulla on biisi valmiina ystävienikin elämäntilanteisiin.
9. Laulan melkein koko ajan, joko kovaan ääneen, ääneen tai sitten ihan vain pääni sisällä.
10. Minulla on kova ikävä joitain ihmisiä, joita en ole nähnyt liian pitkään aikaan. <3 Haluaisin nähdä heitä nythetijapaljon.
11. Rakastan tehdä asioita hetken mielijohteesta. Pienet yllätykset ja se, että kaikki ei ole täysin suunniteltua, tuovat parasta maustetta elämään. Carpe diem!
12. Haluaisin katsella joskus tähtiä ihan pimeässä yössä niin, että kaupunkien valot eivät häiritsisi.
13. Viime vuosi oli elämäni paras tähänastisista. Sitä edellinen vuosi oli toiseksi paras. Tuskin maltan odottaa mitä tämä vuosi tuo tullessaan jos nousu jatkuu. :)
14. Mulla on maailman ihanimmat ystävät, enkä ikinä mitenkään vois selvitä ilman niitä! Oon tosi kiitollinen siitä, että oon tutustunu näin moneen upeaan ihmiseen!
15. Tykkään kauheesti kaikista eläinten pennuista, ne vaan on niin söpöjä ja ihkuja ja lutusia.
16. Oon aina tykänny kauheesti lapsista ja ne on tykänny musta kans. Ollaan ehkä samalla tasolla. Ihan mieletöntä saada vaan leikkiä pienten lasten kanssa ja olla stressaamatta muusta. Ja lisämainintana vauvat on ihanimpia kaikista!
17. Elämäni pahimmat painajaiset liittyvät siniseen robottikissaan, pelleihin tai Hopeanuoli-sarjan Akakabuto-karhuun.
18. Mulla on unikaverina Herra Hakkarainen.
19. Pidän lukemisesta ja olenkin lukenut aika paljon kirjoja. Pidän kaikenlaisista kirjoista saduista ja lastenkirjoista dekkareihin ja jännäreihin. Kunhan ne on hyvin kirjotettu. :P
20. Haluaisin matkustaa joskus maailman ympäri ja ajaa USA:n halki autolla. On todella paljon paikkoja, jossa aion vielä käydä joskus, kunhan keksin jostain yhtä aikaa tarpeeksi aikaa ja rahaa reissuihin.
21. En usko, että kaikilla asioilla on tarkoituksensa.
22. Pidän paljon leipomisesta ja ruoanlaitosta. Varsinkin, jos joku leipoo tai laittaa ruokaa mun kanssa. Yhdessä syöminenkin on paljon kivempaa kun yksin.
23. Mau.
24. Kutian helposti ja melkeinpä ihan joka paikasta.
25. Illan viettäminen hyvässä porukassa jutustellen ja hengaillen on mun mielestä yleensä vielä kivempaa kuin ankara biletys. Tosin molempia tarvii välillä. :)
keskiviikko 18. helmikuuta 2009
Kipeenä
Kotimaan pitkä meni oikein mahtavasti tiistaita lukuunottamatta.. Olin silloin kipeenä koko päivän eikä sit siitä päivästä ihan kauheesti jääny käteen.. Mut onneks sit ainaki kuume helpotti niin pystyin loppureissun olemaan mukana.
Viikonloppuna oli SIKin vuosijuhla, oltiin siellä epsun kanssa edustamassa. Oli hirmusen kivat bileet, nähtiin pitkästä aikaa taas enemmän kämppiksenki kanssa kun se istu ihan vieressä. :) Sit eilen oli viel Jämeränjälki, joka oli superkiva, vaikka olikin vähä kipeä olo koko päivän. Mut päätin, että en anna sen vaikuttaa menoon.. Lopputuloksena sain tälle päivälle ihan järkyttävän kuumeen ja taudin. Lihaksiin särkee, pää on kipeä, nenä tukossa ja palelen, vaikka oon vuorautunu villapaitaan ja villasukkiin ja oon käpertyneenä peiton alle.
En voi ymmärtää miks oon nykysin koko ajan kipeenä. Aikasempina vuosina oon ollu korkeintaan pari kertaa kuumeessa vuoden sisään, ja nyt tuntuu siltä, et heti ku edellisestä taudista selviän ni seuraava on jo päällä. Ehkäpä tää on sitä että en ehdi oikein levätä kunnolla kun on niin kova vauhti päällä.. :/ On kyllä vähän harmi, tykkään pitää itteni kiireisenä, saan silloin enemmän aikaan.
Mulla on aivan ihana perhe. Ne on kaikki mulle niin tärkeitä, ja varsinki ku oon tällee kipeenä ni sen huomaa heti kuinka auttavaisia ne on. <3 Harmittaa kun en oo kauheesti ehtiny nähdä veljiä ja vanhempia viime aikoina.
Speksistä tulee kiva. :) Oon innoissani. Ens viikonloppuna on tiivisviikonloppu ja toivon niin, että oon terve siihen mennessä, ei tästä tuu muuten mitään jos oon näin kipeä. Pitäis jossain välissä ehtiä parantua ihan kunnolla, eikä silleen et jo toipilaana pitää lähtee hoitamaan erilaisia projekteja.
Nyt taidan käydä uudestaan nukkumaan. Ehkä huomenna päivä on uus.
Viikonloppuna oli SIKin vuosijuhla, oltiin siellä epsun kanssa edustamassa. Oli hirmusen kivat bileet, nähtiin pitkästä aikaa taas enemmän kämppiksenki kanssa kun se istu ihan vieressä. :) Sit eilen oli viel Jämeränjälki, joka oli superkiva, vaikka olikin vähä kipeä olo koko päivän. Mut päätin, että en anna sen vaikuttaa menoon.. Lopputuloksena sain tälle päivälle ihan järkyttävän kuumeen ja taudin. Lihaksiin särkee, pää on kipeä, nenä tukossa ja palelen, vaikka oon vuorautunu villapaitaan ja villasukkiin ja oon käpertyneenä peiton alle.
En voi ymmärtää miks oon nykysin koko ajan kipeenä. Aikasempina vuosina oon ollu korkeintaan pari kertaa kuumeessa vuoden sisään, ja nyt tuntuu siltä, et heti ku edellisestä taudista selviän ni seuraava on jo päällä. Ehkäpä tää on sitä että en ehdi oikein levätä kunnolla kun on niin kova vauhti päällä.. :/ On kyllä vähän harmi, tykkään pitää itteni kiireisenä, saan silloin enemmän aikaan.
Mulla on aivan ihana perhe. Ne on kaikki mulle niin tärkeitä, ja varsinki ku oon tällee kipeenä ni sen huomaa heti kuinka auttavaisia ne on. <3 Harmittaa kun en oo kauheesti ehtiny nähdä veljiä ja vanhempia viime aikoina.
Speksistä tulee kiva. :) Oon innoissani. Ens viikonloppuna on tiivisviikonloppu ja toivon niin, että oon terve siihen mennessä, ei tästä tuu muuten mitään jos oon näin kipeä. Pitäis jossain välissä ehtiä parantua ihan kunnolla, eikä silleen et jo toipilaana pitää lähtee hoitamaan erilaisia projekteja.
Nyt taidan käydä uudestaan nukkumaan. Ehkä huomenna päivä on uus.
maanantai 9. helmikuuta 2009
Tänään starttasi virallisesti Kotimaan pitkä Toogabileillä. :) Meillä on huippukivoja ulkkarivieraita Norjasta, Englannista, Saksasta, Unkarista, Belgiasta ja Hollannista! Niiden kanssa on kiva höpötellä kaikenlaista. Kävin jopa tänään avannossa kun haluttiin et unkarilainen tyttö pääsee kans avantoon, eikä sinne ulos sit kuitenkaa viittiny lähteä vaan hengailemaan.
Oli aikamoinen ilta. Kauheen kivaa kyllä ja silleen, apuie oli aivan mahtava. <3 Sit tuli vähän väsy. Mut saa nähdä mitä viel on täl viikolla edessä. :)
Nyt kello on melkein puol viis aamulla ja puol 11 pitäis olla aamupala kiltiksellä valmiina.. Harmi vaan ku mä ja isäntä ollaan ne jotka joutuu sitä mennä tekemään jo etukäteen. :D Mut onneks on namia. Toivottavasti ei oo paha olo. :)
Pitää mennä nukkumaan. Ja nähdä kauniita unia. Kaikesta huolimatta.
Oli aikamoinen ilta. Kauheen kivaa kyllä ja silleen, apuie oli aivan mahtava. <3 Sit tuli vähän väsy. Mut saa nähdä mitä viel on täl viikolla edessä. :)
Nyt kello on melkein puol viis aamulla ja puol 11 pitäis olla aamupala kiltiksellä valmiina.. Harmi vaan ku mä ja isäntä ollaan ne jotka joutuu sitä mennä tekemään jo etukäteen. :D Mut onneks on namia. Toivottavasti ei oo paha olo. :)
Pitää mennä nukkumaan. Ja nähdä kauniita unia. Kaikesta huolimatta.
torstai 5. helmikuuta 2009
Olipa kerran...
...tyttö joka ei osannut alottaa blogin kirjoittamista. On vaan tuntunu siltä et ei eka kirjotus voi vaan olla mikään sellanen, jossa on aletaan iha normaalisti kirjottaa asioista. Ei, pitäis olla jonkunlaista pohjustusta, et miks alan kirjottaa blogia tai jotain. Mut mullapa ei ole. Aloitan, koska tuntuu siltä! :)
Tää viikko on ollut ihan kauheen kiireinen, järjestettiin tiistaina meiän ekat sitsit ja meni ihan sikahyvin! :) Ruokaa riitti ja se oli oikeesti hyvää, vaikkapa ite sanonkin. Ei vaan tullut mieleen, että noissa kaikissa Otskin tiloissa ei välttämättä oo suodatinpusseja. Mut onneks nopea käynti naapurissa pelasti tämänkin puutteen. Huomenna on toivottavasti superkiva päivä kun on ie-vaihto.
Speksi etenee pikkuhiljaa ja vaikuttaa mun mielestä oikein hyvältä! Tänään käytiin jo silleen suunnilleen läpi koko eka puoliaika, ja nyt on paljon parempi käsitys kokonaisuudesta. Ohjaaja jo vähän maalaili et tästä olis tulossa paras sen ikinä ohjaama speksi. Ja tosiaan, ei oo nyt kyseessä sen eka speksi. :D Haluisin kovasti päästä kattomaan KY-speksiäkin, toivottavasti jokin näytös ei oo päällekkäin omien speksitreenien kanssa.
Mun kalenteri on tällä hetkellä ihan täydellisen ylibuukattu ainakin huhtikuun alkuun asti. Tavallaan se on ky ihan hyväkin juttu, en kauheesti tykkää vaan olla yksin kotona. Paljon kivempaa on, että on tekemistä ja et näkee muita ihmisiä yms. Yksikseni ehdin iha tarpeeks olla iltasin just ennen nukkumaanmenoa. Tai jotain. :P Nyt on tulossa Kotimaan pitkä excursio, speksitreenejä sekä killan tapahtumia ihan riittämiin.
Mutta nyt siirryn keittiöön iltateelle armaan kämppikseni kanssa. Ensi viikkoa ja kotimaan pitkää odotellessa!
Tää viikko on ollut ihan kauheen kiireinen, järjestettiin tiistaina meiän ekat sitsit ja meni ihan sikahyvin! :) Ruokaa riitti ja se oli oikeesti hyvää, vaikkapa ite sanonkin. Ei vaan tullut mieleen, että noissa kaikissa Otskin tiloissa ei välttämättä oo suodatinpusseja. Mut onneks nopea käynti naapurissa pelasti tämänkin puutteen. Huomenna on toivottavasti superkiva päivä kun on ie-vaihto.
Speksi etenee pikkuhiljaa ja vaikuttaa mun mielestä oikein hyvältä! Tänään käytiin jo silleen suunnilleen läpi koko eka puoliaika, ja nyt on paljon parempi käsitys kokonaisuudesta. Ohjaaja jo vähän maalaili et tästä olis tulossa paras sen ikinä ohjaama speksi. Ja tosiaan, ei oo nyt kyseessä sen eka speksi. :D Haluisin kovasti päästä kattomaan KY-speksiäkin, toivottavasti jokin näytös ei oo päällekkäin omien speksitreenien kanssa.
Mun kalenteri on tällä hetkellä ihan täydellisen ylibuukattu ainakin huhtikuun alkuun asti. Tavallaan se on ky ihan hyväkin juttu, en kauheesti tykkää vaan olla yksin kotona. Paljon kivempaa on, että on tekemistä ja et näkee muita ihmisiä yms. Yksikseni ehdin iha tarpeeks olla iltasin just ennen nukkumaanmenoa. Tai jotain. :P Nyt on tulossa Kotimaan pitkä excursio, speksitreenejä sekä killan tapahtumia ihan riittämiin.
Mutta nyt siirryn keittiöön iltateelle armaan kämppikseni kanssa. Ensi viikkoa ja kotimaan pitkää odotellessa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)